Metsätontut

Materiaali: punasavi ja luonnonmateriaalit

Suomalaiset ovat kautta aikojen uskoneet tonttuihin. Hyvin pitkäikäiset tontut ovat pieniä ja hyväntahtoisia kodin ja kotipiirin haltijoita.

Metsätontut rakastavat metsää ja heillä  on suuri vastuu kaikista eläimistä. Metsä on tonttujen omaisuutta. 

Kuvassa vasemmalta. Hyvätty, Kultimo, Uljas ja H.Moilanen (myyty)

Aurinkohirvi

Materiaali: hirvensarvi, poron raaka-nahka, poronsarvi, hirvenkynnet ja kristallit 

Hirvi on liitetty tulen syntyyn, auringon kiertoon ja talven taivaan valoihin. Ukkini opetti, että Otavan tähtikuvio kuvaa hirvenmetsästystä. Otavan kahvan kolme tähteä kuvaavat metsästäjiä ja kourun neljä tähteä hirviä. Aurinkohirvi puree keväisin korkealla vaaralla kasvavan puun poikki ja vapauttaa auringon. 

Tulikettu

Materiaalit: akryyli kankaalle (50 x 60 cm))

Revontulten syntyä on selitetty monin eri tavoin. Eräs tarina on, että musta kettu tai tulikettu juoksee jossakin Pohjoisessa ja sen hohtavasta turkista heijastuvat revontulten valot. Kun tuntureilla juokseva tulikettu piiskaa hännällään hankea niin kipunoita sinkoaa taivaalle. Kipinät värjäävät taivaalle loimuvia viivoja: vihreitä, keltaisia, punaisia ja violetteja. Näin koko taivaankansi loimuaa.

Maailma on pieni kuin rusina

Materiaalit: rusina, lautasantenni, akryylimaalit, puu, eläinten karvat

Ruotsalainen historioitsija Olaus Magnus innoitti vuonna 1555 ilmestyneessä Pohjoisten kansojen historia-nimisessä teoksessaan eurooppalaista sivistyneistöä matkustamaan myyttiseen Pohjolaan. Heitä kiinnosti Lapin eksoottinen luonto ja merkilliset vuodenajat.

Huttu-Ukko

Materiaalit: akryyli kankaalle (50 x 60 cm)

Huttu-Ukko on Pyhätunturin lempeä menninkäinen. Hän on tarkkaillut maisemaa tunturin laelta, tuota sukunsa tuttua erämaata vuosisatojen ajan. Huttu-Ukko asui aiemmin erämaassa, Huttu-järven rannalla. Ensimmäinen radiomasto rakennettiin Pyhätunturin laelle 1950-luvulla. Aluksi maston kanssa oli suuria ongelmia: se heilui ja sen kuuluvuus oli sangen huono. Päätettiin kysyä lupa Huttu-Ukolta maston pystyttämiselle. Huttu-Ukolle lahjoitettiin televisio, joka heitettiin Huttujärveen, jotta hän tietäisi mistä mastossa oli kysymys. Eikä sen koomin maston kanssa ole ollut ongelmia.

Lohen paluu

Materiaalit: poronnahka, lohen-, mateen- ja hauen nahka, puuvilla, koivuntuohi

Noin 500 kilometriä pitkä Kemijoki oli aikoinaan Euroopan parhaita lohijokia. Lohenkalastuksella oli maa- ja karjatalouden rinnalla merkittävä asema myös isäni isän ja hänen isovanhempien elämässä. Ne täydensivät toisiaan. Isojen perheiden toimeentulon tarpeelliset lisätulot ja särpimen jatke saatiin Kemijoesta.

Karhunjuomalampi 

Materiaalit: Akryyli kankaalle (50 x 60 cm)

Lapissa karhua on kunnioitettu ja siihen on suhtauduttu aina hyvin eri tavalla muihin eläimiin verrattuna. Karhua on palvottu Jumalana ja se on nähty esi-isänä. Karhu syntyi tähdissä ja se laskettiin männyn latvaan puettuna hopeavitjoihin ja kultakätkyeeseen. Karhulla on kaksi vastinkappaletta pohjoisessa tähdistössä: Iso ja Pieni karhu, jotka ovat parhaiten tunnetut tähtikuviot. Toiset uskovat, että karhu syntyi vedessä ajelehtivista villasta. Tuuli toi villan pohjoiseen ja näin karhu syntyi.

Poro

Materiaalit: akryyli kankaalle (50 x 60 cm)

Lapin vanhoissa saduissa porot ovat auringon karjaa. Aurinkojumala oli lahjoittanut ne ihmisille, jotta he selviytyisivät ankarassa pohjoisessa.

Eräässä luomiskertomuksessa maailma luotiin poronvasasta; luista tuli kallioperä, lihasta maa ja multa. Sydämen Luoja piilotti maan sisuksiin. Sen sykkeen voi joskus kuulla tuntureilla vaeltaessaan.

Noitatunturi

Materiaalit: akryyli kankaalle (50 x 60 cm) .

Muinaiset saamelaiset uskoivat, että kaikella on henki: ihmisillä, eläimillä, kasveilla, kivillä, kallioilla, saarilla, maalla, merellä, ilmalla ja avaruudella. Saamelainen muinaismytologia oli luonnonuskonto, jonka maailma oli kolmitasoinen. Saamelainen noitarumpu kuvastaa elämää ja koko maailmankaikkeutta nykyisessä, menneessä ja tulevassa ajassa. Noitatunturi (540 m) on kansallispuiston korkein tunturilaki.

Oravalampi

Materiaalit: akryyli kankaalle (50 x 60 cm) .

Rahan historia Suomessa alkoi turkisten, lähinnä oravannahkojen vaihdannalla jo esihistoriasta alkaen. Suomen sana raha merkitsee alun perin turkista, lähinnä oravannahkaa. Turkikset olivat esihistoriallisena aikana merkittäviä vaihdon välineitä Suomessa ja laajalti Pohjois-Euroopassa. Metsälappalaiset myivät usein oravannahkoja tai he antoivat Lappiin tulleille kauppiaille nahkoja. He saivat vastineeksi aineita ja esineitä, joita ei Lapista saatu. Tämä orava saa juoksennella vapaasti Oravalammen rannalla eikä sen tarvitse pelätä turkkinsa menettämistä.

Pyhänkasteen lampi

Materiaalit: akryyli kankaalle (50 x 60 cm) .

Pyhätunturin jylhyys ja karu kivikkoisuus sai saamelaiset pitämään tunturia Pyhänä paikkana. Pyhätunturin Uhriharjulle uhrattiin kokonaisia eläimiä tai eläinten osia metsästysonnen toivossa. Vielä 1700-luvun lopulla alueen saamelaiset kastettiin kristinuskoon Pyhänkasteenlammella ja -putouksella.